2024
Runoteos koostuu suomalaisten runoilijoiden teksteistä ja kansanlauluista, ja syntyi metsän
lohduttavan ja parantavan voiman innoittamana. Toisaalta jokapäiväisessä elämässä on
läsnä jatkuva pelko siitä, mitä olemme menettämässä.
Metsälleni – Kuka minua lohduttaa,
kun sinua ei enää ole? runoteos käsittelee eron ja luopumisen vaikeutta, rikkirevityn
ihmisen yritystä löytää maailmasta kauneutta ja hyvää, kun tuntuu, että kaikki on tuhottu.
Metsä on kaunis ja rauhallinen, se kuuntelee. Löytyvätkö turva ja lohtu tutuilta poluilta ja
metsän tuoksusta? Minne mennä, kun metsää ei enää ole?
”Vähitellen on tuulikin tyyntynyt, vaiennut. Erämaa henkii, huokaa hiljaa ja syvältä. Minä
vaivun maahan kasaan, sulan tuskattomaksi, rauhaisaksi, suruisaksi, hellämieliseksi ja
itken.” - Maila Talvio -
Ohjaus: Niina Aho
Lavalla: Lotta Aakko
Runot ja teksti: Saima Harmaja, L.Onerva, Helsi Juvonen,
Pauliina Haasjoki, Maila Talvio, Lotta Aakko
Teoksen on koostanut ja muokannut kokonaisuudeksi näyttelijälaulaja Lotta Aakko
Musiikki: Trad. & Lotta Aakko
ESITYS ON TILATTAVISSA VIERAILULLE!
TUlLEVAT ESITYKSET
La 7.9. Haapaveden taiteiden yö
klo 16:00 Kulttuurikeskus Kirnu
Juustomäentie 11, 86600 Haapavesi
Esitykseen vapaa pääsy!
Kirkkotie 32, 91500 Muhos
Järjestäjä Teatteri Saaga yhteistyössä Muhoksen seurakunnan kanssa.
Liput 15e / 10e ovelta puoli tuntia ennen näytöstä. Maksu mobile pay / käteinen.
Hallituskatu 7, 90100 Oulu
Saima Harmajan runojen ja suomalaisen liedmusiikin ympärille rakennettu
dramatisoitu konsertti.
Sanat ja musiikki koskettavat meitä, yhdessä ja erikseen. Teoksessa
lausuttu ja laulettu runous keskustelevat pianomusiikin kanssa ja antavat kuulijan uppoutua keväisiin, odottaviin tunnelmiin.
Talven jäljiltä uupunut Kevätär odottaa ja odottaa. Hän odottaa lumen sulamista, ensimmäistä
leskenlehteä, kevätmyrskyjen väistymistä, valon lisääntymistä ja valloittavaa vihreyttä.
Hän odottaa voimien palautumista ja auringonsäteitä.
SISIN
Metsäympäristöön rakentuva kiehtovan visuaalinen esitys yksilön sisäisen maailman yhteydestä luontoon.
Taianomainen, ympäristöönsä upottava esitys tapahtui Hietasaaren vehreässä luonnossa syksyllä 2022.
Metsäteatteriesityksessä luonto, ympäristöön luodut teokset ja kiehtovat tapahtumat yhdistyivät puhuttelevaksi kokemukseksi. Yleisö vietiin matkalle alitajunnan rajamaille, jossa unenomaiset näyt herättelivät aistimaan luontoa ja sisäistä maailmaamme uusin silmin: mitä luonto heijastaa meille takaisin itsestämme ja miten merkittävä ja erottamaton on yhteytemme luontoon?
Esitys valmistettiin prosessiluontoisesti taiteellisen työryhmän tutkimusmatkana.
Esityksen tekemisen tarpeellisuus kutsui voimakkaasti luokseen, sillä elämme parhaillaan kriittisessä käännekohdassa, jossa ihmisen on välttämätöntä ymmärtää uudelleen suhteensa luontoon ja ympäristömme tulevaisuuteen.
Työryhmä pohti prosessin aikana erityisesti omaa luontoyhteyden kokemusta, sekä laajemmin ihmisen vaikutusta ekosysteemeihin.
Teoksessa ääneen pääsivät lisäksi oululaiset ja Pohjois-Pohjanmaalla elävät ihmiset. Teoksen materiaaliksi on kerätty ihmisten tarinoita ja kokemuksia luontosuhteesta.
TYÖRYHMÄ
Teoksen konsepti Niina Aho ja Satu Suvanto
Ohjaus ja dramaturgia Niina Aho
Ympäristötaide, puvustus ja naamiot Satu Suvanto
Apulaisohjaaja Elina Paavola
Kuvat Satu Suvanto
Video Niina Aho
ELBE!
Kesällä 2021 nähtiin vauhdikas musiikkinäytelmä oopperalaulaja Elbe Nissisestä.
”Minä olen jättiläinen!”
ELBE! on fantasiaa ja karnevaalia, suuria tunteita ja musiikin juhlaa! Maestro oli värikäs tarinankertoja, jonka puheissa totuus ja fiktio elivät sovussa keskenään.
Lavalla seikkailevatkin niin Rasputin, Eino Leino kuin Yhdysvaltojen presidenttikin – Elben elämästä ei tapahtumia puuttunut!
Faktaa on kuitenkin se, että Elbe Nissisellä (1893-1984) oli poikkeuksellinen ura sekä suuri vaikutus suomalaisen musiikkimaailman muodostumisessa. Elbe todella oli pala suomalaista kulttuurihistoriaa.
Elben roolissa nähtiin laulutaiteilijan oma sukulainen Anna-Kaisa Kettunen. Musiikkina esityksessä kuultiin muun muassa Elben itsensä esittämiä ooppera-aarioita sovitettuna Maria Häkkisen kitaroinnilla ja konebiiteillä.
TYÖRYHMÄ
Näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus Niina Aho
Musiikin sävellys ja tuotanto Maria Häkkinen
Lavalla Anna-Kaisa Kettunen ja Maria Häkkinen
Pukusuunnittelu ja toteutus Jenna Kauppi
Elben muotokuva Satu Suvanto
Lavastus Aho, Suvanto ja työryhmä
Esityksen kesto n. 2h (sis. väliajan)
PUNAISTEN
LINTUJEN MAA
Teatteri Saagan ensimmäinen teos oli tositapahtumiin perustuva näytelmä runoilija Salli Lundin vaiherikkaasta elämästä ja matkasta Neuvostoliittoon 1930-luvulla.
Punaisten lintujen maa kuvaa karjalakuumeeksi nimettyä 1930-luvun siirtolaisaaltoa, jossa kymmenet tuhannet suomalaiset suuntasivat Neuvosto-Karjalaan paremman elämän toivossa rakentamaan sosialistista työläisyhteiskuntaa maailmanlaajuisen suurlaman ja poliittisten vainojen aikana. Näytelmä on koskettava selviytymistarina runoilijan elämästä uudessa sosialistisessa kotimaassa sekä historiallinen todistus hirmuhallinnon uhreiksi joutuneiden suomalaisten siirtolaisten kohtaloista Josif Stalinin määräämissä puhdistuksissa. Karjalakuume on yksi suurimmista inhimillisistä tragedioista Suomen historiassa.
Näytelmä perustuu osin Lundin kirjoittamaan muistelmateokseen Taipaleita.
Ensi-ilta 06.09.2019 Hupisaarten teatterilla Oulussa.
TYÖRYHMÄ
Ohjaus ja käsikirjoitus:
Niina Aho
Rooleissa:
Anna-Kaisa Kettunen, Marita Jääskö, Sini-Sisko Calamnius, Anni Paalanen, Maria Häkkinen, Johannes Effe, Juho Ljokkoi, Tero Pyykkönen, Jenna Kauppi
Musiikin sävellys ja tuotanto:
Maria Häkkinen
Tanssikoreografiat:
Marita Jääskö
Soolotanssi:
Anni Paalanen
”Olin niin nuori ja pää täynnä unelmia. Minä kai olen aina ollut tällainen, kulkijatyttö, kuten issänikin sanoi. Minun sisälläni on jotain, tunnistamatonta, mutta niin voimakasta, ettei jättänyt rauhaan." -Salli Lund