Teatteri Saaga

TULOSSA

ELBE! - musiikkinäytelmä oopperalaulaja Elbe Nissisestä

Elbe Nissinen (1893 – 1984) oli peloton, intohimoinen ja poikkeuksellinen taiteilija, jonka värikäs persoona jakoi mielipiteitä ja synnytti uskomattomia tarinoita.

Elbe oli arvostettu oopperalaulaja, näyttelijä sekä äänifysiologian uranuurtaja Suomessa.  Aikanaan poikkeuksellisen uran luonut Nissinen oli aikalaistensa kertoman mukaan myös elämää suurempi hahmo ja karaktääri.

”Minä olen jättiläinen!”

ELBE! on fantasiaa ja karnevaalia, eikä yritäkään olla pelkästään tositapahtumiin perustuva kuvaus Elben elämästä. Maestro oli värikäs tarinankertoja, jonka puheissa todellisuus ja fiktio elivät sovussa keskenään. Hänen tarinoissa seikkailevat niin Rasputin, Eino Leino kuin Yhdysvaltojen presidenttikin – Elben elämästä ei tapahtumia puuttunut!

Faktaa on kuitenkin se, että Elbe Nissisellä oli poikkeuksellinen ura sekä suuri vaikutus suomalaisen musiikkimaailman muodostumisessa. Elbe todella oli pala suomalaista kulttuurihistoriaa.
Elben roolissa nähdään laulutaiteilijan oma sukulainen Anna-Kaisa Kettunen.  Musiikkina esityksessä kuullaan muun muassa Elben itsensä esittämiä ooppera-aarioita höystettynä Maria Häkkisen kitaroinnilla ja konebiiteillä.

Näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus Niina Aho
Musiikin sävellys ja tuotanto Maria Häkkinen
Lavalla Anna-Kaisa Kettunen ja Maria Häkkinen
Pukusuunnittelu ja toteutus Jenna Kauppi
Elben muotokuva Satu Suvanto
Lavastus Aho, Suvanto ja työryhmä

ENSI-ILTA
Lauantaina 08.08.2020
KLO 17 Hupisaarten teatterilla

Muut esitykset:
Su 09.08. klo 15
Pe  14.08. klo 18
La  15.08. klo 17
Su 16.08. klo 15
Ke 19.08. klo 18
To 20.08. klo 18
Pe 21.08. klo 18

Esityksen kesto n. 2h (sis. väliajan)
Hupisaarten Teatteri
Katettu ulkoilmateatteri sijaitsee Ainolan puistossa
Hupisaartenpolku 31, Oulu

Elbe Maria Nissinen (25. 5. 1893 – 23. 10. 1984) oli Leppävirralta ja Viipurista kotoisin oleva  laulunopettaja ja oopperalaulaja, jonka ääniala oli kontra-altto.

Nissinen opiskeli nuorena laulua Alma Fohströmin johdolla Pietarin keisarillisessa konservatoriossa 1900- luvun alussa. Venäjän vallankumous esti kuitenkin hänen oopperalaulajauransa ja Elbe matkusti perheensä mukana Suomeen vuonna 1917.

Nissinen oli ensimmäinen palkattu näyttelijä Kuopion teatterissa vuonna 1917, ja näytteli myös vuonna 1937 kuvatussa Tukkijoella-elokuvassa Maijaa vastanäyttelijänään Toppo Elonperä.

Yleisradion aloittaessa radiotoiminnan 9. syyskuuta 1926, Elbe Nissinen esiintyi sen ensimmäisessä lähetyksessä ollen ensimmäinen radiolaulajamme. Nissinen jatkoi radioesiintymisiään viikoittain aina vuoteen 1932.

Nissinen oli vuodet 1919–1931 kiinnitettynä Suomalaisen oopperan vakituiseen henkilökuntaan. Hän lauloi yli 40 roolia, niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin oopperoissa.

Elbe Nissinen antoi laulu- ja lausuntaopetusta lukuisille suomalaisille laulajille sekä näyttelijöille. Tunnetuimpia oppilaitaan muun muassa Jorma Huttunen, Vieno Kekkonen, Eino Grön, Pärre Förars, Kalle Juurela sekä Ansa Ikonen.
Äänifysiologian loppututkinnon Nissinen suoritti vuonna 1962 Sveitsin Bernissä. 

Tasavallan presidentti myönsi Elbe Nissiselle professorin nimen ja arvon vuonna 1976. 

MENNEET NÄYTELMÄT

Salli vanhat kuvat
Punaisten Lintujen Maa

Tositapahtumiin perustuva näytelmä kertoo oululaisen runoilija Salli Lundin vaiherikkaasta ja traagisesta elämästä Neuvosto-Karjalassa.

On vuosi 1932, kun nuori runoilijan alku Salli Lund päättää lähteä Kanadasta kohti Neuvostoliittoa tuhansien muiden amerikansuomalaisten siirtolaisten mukana. Matkaan hän lähtee yhdessä aviomiehensä Väinön kanssa mukanaan vain työtaitoiset kädet ja pursuava elämänhalu rakentaa oma koti Karjalan kultamaille. Unelma uudesta elämästä alkaa Petroskoista, jonne suomalaiset siirtolaisten ryhtyvät rakentamaan omaa maataan.



" Olin niin nuori ja pää täynnä unelmia. Minä kai olen aina ollut tällainen, kulkijatyttö, kuten isänikin sanoi. Minun sisälläni oli jotain, tunnistamatonta, mutta niin voimakasta, ettei jättänyt rauhaan. "
Salli Lund

Toivo uudesta elämästä haihtuu kuitenkin pian, kun uusi kotimaa kääntyykin tulijoita ja omaa kansaansa vastaan. Alkaa elämänpituinen selviytymistaistelu, joka vie Sallin perheineen pakoon sotaa ja vainoa kauas Uralvuorille. Salli on kuitenkin päättänyt taistella elämänsä puolesta ja toteuttaa unelmansa tulla runoilijaksi kärsimyksestä ja menetyksistä huolimatta.

Lund oli osa karjalakuumeeksi nimettyä 1930-luvun siirtolaisaaltoa, jossa kymmenet tuhannet suomalaiset siirtolaiset suuntasivat paremman elämän toivossa rakentamaan sosialistista työläisyhteiskuntaa maailmanlaajuisen suurlaman ja poliittisten vainojen aikana. Punaisten Lintujen Maa on koskettava selviytymistarina runoilijan elämästä uudessa sosialistisessa kotimaassa sekä historiallinen todistus hirmuhallinnon uhreiksi joutuneiden suomalaisten siirtolaisten kohtaloista Josif Stalinin määräämissä puhdistuksissa. Karjalakuume on yksi suurimmista inhimillisistä tragedioista Suomen historiassa.

Näytelmä on fiktiivinen tarina, joka kuvaa Salli Lundin elämänvaiheita sekä todellisia historiallisia tapahtumia ja henkilöitä.

Näytelmän on ohjannut ja käsikirjoittanut Niina Aho.
Aholla on myös henkilökohtainen side näytelmän päähenkilöön, sillä Lund on hänen isoisoäidin sisko. Sukuyhteyksien ansiosta Lundin elämänvaiheista on saatu tietoa ja dokumentteja, kuten kirjeenvaihtoa näytelmäprojektia varten. Näytelmän lähdemateriaalina on myös käytetty Lundin Taipaleita – muistelmateosta. 

 

PLM FB COVER

Salli Aleksandra Lund
(1902 Oulu – 1979 Sortavala, os. Mäkelä) oli oululaissyntyinen ja Muhoksella varttunut Karjalan tasavallassa asunut toimittaja ja runoilija. Lund muutti vuonna 1927 Suomesta Kanadaan ja sieltä edelleen 1932 Neuvosto-Karjalaan. Hän työskenteli mm. Totuus-lehden oikolukijana ja sai Neuvostoliitossa asuessaan kaksi lasta miehensä Väinö Lundin kanssa. Toisen maailmansodan aikana Lund perheineen karkotettiin Uralin alueelle työskentelemään kolhoosissa ja paperikombinaatissa.

Lund oli tuottelias runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hän toimi aktiivisena vaikuttajana Neuvosto-Karjalan suomenkielisen taiteen ja kulttuurin kehityksessä, julkaisten yhdeksän teosta, pääosin runoja, mutta myös novelleja ja proosaa. Lund oli myös Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsen.

Näytelmä on ajaton kuvaus unelmista, taiteen merkityksestä ja inhimillisestä selviytymiskyvystä. Historiallisen aiheensa lisäksi merkittävässä osassa näytelmää on Lundin runot ja runotekstien pohjalta sävelletyt laulut ja musiikki.

Työryhmä

Rooleissa: Anna-Kaisa Kettunen, Marita Jääskö, Sini-Sisko Calamnius, Anni Paalanen, Maria Häkkinen, Johannes Effe, Juho Ljokkoi, Tero Pyykkönen, Jenna Kauppi

Ohjaus ja käsikirjoitus
Niina Aho

Musiikin sävellys ja tuotanto
Maria Häkkinen

Tanssikoreografiat
Marita Jääskö
Soolotanssi Anni Paalanen

Esitykset

Ensi-ilta pe 6.9. 2019 klo 18
la 7.9. klo 17
su 8.9. klo 16
ke 11.9. klo 18
pe 13.9. klo 18
la 14.9. klo 17
su 15.9. klo 16

Esityksen kesto n. 2,5h (sis. väliajan)
Ikäsuositus 12+
Osta liput Ticketmasterista
Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä:
0443186968 / teatterisaaga@gmail.com

Hupisaarten Teatteri
Katettu ulkoilmateatteri sijaitsee Ainolan puistossa
Hupisaartenpolku 31, Oulu